Etusivu - Terve selkä-Hyvä mieli
____________________________________________________________
Terve selkä - Hyvä mieli
Oletko "diagnosoinut" itsesi Suomen ellei koko maailman notkeimmaksi rautakangeksi? Seisoma-asennossa alas taivutus siten, että kädet ylettyvät maahan on aina ollut "mission impossible"? Vai taivutko kenties tuhannen mutkalle, mutta et pysty seisomaan paikallasi 10-15 minuuttia ilman, että pitää koko ajan vaihtaa asentoa selkäsi väsyessä? Entä vaivaako sinuakin outo jalkojen "lyheneminen" ratsastettaessa jopa siinä määrin, etteivät jalustimet tahdo pysyä jalkaterillä lainkaan etenkään laukassa? Kaikkiin em. kysymyksiin liittyy todennäköisesti ainakin kaksi yhteisestä tekijää – nimittäin selkä ja lantio tai pikemminkin näiden toimintahäiriöstä johtuva jäykkyys.
Ei välttämättä ole lohdullista tietää, mutta et ole ole yksin vaivasi kanssa. Selkäongelmia on vuosittain noin miljoonalla ihmisellä Suomessa ja neljä viidestä on joskus kärsinyt selkävaivoista. Noin puolet liikuntaelinsairauksista aiheutuu selkävaivoista. Pitkällä aikavälillä selkäoireet ja –sairaudet näyttävät kasvavan selkeästi. Yhteiskunnalle selkäsairaudet konkretisoituvat ennenaikaisina eläkkeelle siirtymisinä ja sairas poissaoloina, joista koituu suuria kustannuksia kansantaloudellisesti. Puhumattakaan siitä, miten paljon selkävaivat rajoittavat ihmisten joka päivästä normaalia elämää.
Selän kannalta ratsastus on erittäin hyvä laji, sillä se nimenomaan edellyttää selän ja lantion hyvää toimivuutta ja ylläpitää selän lihaskuntoa, mutta toisaalta myös paljastaa jäykkyydet, jos sellaisia on. Kuten ratsastuksessa koulukunnasta riippumatta hoetaan, kaikki lähtee ratsastajan istunnasta. Ei siten ole yhdentekevää, miten ratsastaja istuu hevosen selässä. Yleisesti hyväksytty tapa on kuvata oikeaa istuntaa siten, että sivulta katsottaessa ratsastajan korva, olkapää, lantio ja nilkka ovat pystysuorassa samalla linjalla. Asia on erittäin yksinkertaista tarkistaa esim. maahan nähden pystysuorassa olevan raipan avulla. Jos raippaa pitää kallistaa suuntaan tai toiseen (tai taivuttaa) saadakseen kaikki em. kohdat raipan linjalle, poikkeaa istunta ideaalista. Tällöin ratsastaja ei yleensä pysty vaikuttamaan hevoseen oikealla tavalla, eikä hevosen liike suuntaudu "läpi" ratsastajan (selkärankaa pitkin ulos päälaesta). Ideaalia istuntaa voi testata myös hyvin helposti kotikonstein ilman hevosta seuraavasti:
A. Suora seisonta
• teippaa kokovartalopeilin yläosaan kiinni vähintään itsesi pituinen naru, jonka päässä on pieni punnus (esim. kynä);
• asetu seisomaan peiliin nähden sivuttain siten, että narun kulkee keskeltä nilkkaasi;
• katso suoraan eteesi ja seiso mahdollisimman rennosti ja suorassa;
• tarkista nyt pelistä, ovatko korva, olkapää, lantio, polvi?? ja nilkka samalla narun linjalla.
Suora seisonta on hyvä lähtökohta myös suoran istunnan tarkastelemisessa, jota voi niin ikään "kuivaharjoitella".
B. Suora istunta
• toista yllä olevat kohdat 1. – 3., älä asettele itseäsi enemmälti;
• astu nyt iso haara-askel sivulle siten, että nilkat ovat kuitenkin samalla narun linjalla;
• koukista sitten polviasi noin 30 asteen kulmaan pitäen selkä suorana ja kantapäät maassa;
• tarkista nyt peilistä, ovatko korva, olkapää, lantio ja nilkka narun linjalla
Periaatteessa sinun pitäisi nyt olla oikeassa ratsastusistunnassa! Käsi sydämelle – ovatko em. kehon pisteet narun linjalla ja vielä tärkeämpää tuntuuko olosi rennolta tässä asennossa?
Optimaalisessa tilanteessa molemmissa asennoissa pisteet ovat suorassa linjassa ilman minkäänlaista jännitystä tai pakottamista. Mikäli kehon pisteet eivät ole samalla linjalla tai saat ne sille vain pakottamalla / jännittämällä, on syytä huomioida nämä kehon jännitykset ja miettiä, mistä ne johtuvat ja voisiko asialle tehdä jotain. Ellei edellä kuvattu suora istunta onnistu edes kotipeilin edessä rennosti, niin todennäköisesti sen saavuttaminen hevosen selässä on vielä vaikeampaa.
Terve selkä
Joustavan selän ja lantion merkitystä ratsastuksessa ei voitane liikaa korostaa. Vaikka kuivaharjoituksessa tai ratsastuksessa istunnan suoruus ja rentous olisi kateissa, ei kuitenkaan ole syytä epätoivoon. Kroppa vain kertoo, että jotain kannattaisi tehdä ennen kuin jännitykset äityvät kunnon kivuksi ja johtavat pahimmassa tapauksessa esim. välilevy pullistumaan. Monipuolinen liikunta auttaa usein ainakin ylläpitämään notkeutta. Selän ja koko kehon toiminnallisuuden kannalta hyviä ja ratsastusta tukevia liikuntamuotoja ovat mm. jooga, pilates ja body balance, joissa kaikissa keskitytään usein – vähän eri painotuksin – selän, lantion ja keskikehon syvien lihasten hallintaan ja liikkuvuuteen.
On hyvä muistaa, että kaikki ihmiset ovat luotu liikkuviksi ja notkeiksi! Tätä seikkaa tosin himmentää se, että jo syntymästä saakka kehoon alkaa kertyä "lukkoja" erilaisten pienten/isompienkin tapaturmien (esim. liukastumiset yms.) tai virheasentojen johdosta. Aikuisikään mennessä lukkoja onkin saattanut kertyä jo siinä määrin, että pelkkä em. liikunta ei enää auta niiden aukaisemisessa. Ongelmana on, että henkilö on jo varhaisesta vaiheesta juontaviin kehon lukkoihinsa niin tottunut, ettei edes tajua olevansa kuin "puupökkelö" tai mikäli tajuaa, kuvittelee syntyneensä sellaiseksi. Viimeksi mainittu ei pidä paikkansa!
Manipulaatiohoito kuten esim. osteopatia auttaa yleensä aukomaan kehon syvimpiäkin lukkoja. Osteopatiaan ja sen taustaan voi tutustua Suomen osteopatiayhdistyksen sivuilla (www.osteopatiayhdistys.fi) Nykyisin ko. manipulaatiohoito hyväksytään myös KELA- korvauksen piiriin, mikäli hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Tärkeintä hoitoon hakeutuessa on varmistua, että osteopaatilla (tai muuta manipulaatiohoitoa harjoittavalla) on alalla hyväksytty koulutus tehtävään. Manipulaatiohoidon avulla ihmiset voivat saada avun pitkälliseen ja/tai akuuttiinkin ongelmaan. Kun keho alkaa toimimaan enemmän siten kuin sen on tarkoitettu toimivan, avautuu yleensä ratsastukseenkin aivan uusi ulottuvuus…
Hyvä mieli
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus eli karkeasti yksinkertaistaen tunteemme vaikuttavat kehoomme ja päinvastoin (oikein?). Jo kauan on tiedetty, että esim. liiallinen stressi aiheuttaa usein terveydellisiä ongelmia (tyypillisimmin unihäiriöt, masennus, burn out). Mutta mitä stressi on? Se muodostunee yleensä liiallisesta kiireestä, jota ihminen ei tunne hallitsevansa. Onko stressi siis korvien välinen tunnetila? Jos stressi saa aikaiseksi terveydellisiä ongelmia, niin miksei sitten muutkin negatiiviset tunteet? Toisaalta, jos esim. selkä reistailee pahan päiväisesti, on vaikeampaa olla iloinen ja onnellinen. Ja kaiken kukkaraksi, tietääkö aina itsekään, mitä milloinkin tuntee? Entä mitä tekemistä tällä kaikella on ratsastamisen kanssa?
Toisin kuin ihmiset, jotka järkeilevät asioita, hevoset ovat vuosisataisesta jalostuksesta huolimatta saaliseläimiä. Ne toimivat lähtökohtaisesti vaistojensa varassa tasolla, joka meiltä ihmisiltä on unohtunut. Ihmetteletkö koskaan, miksi samalla hevosella yhtenä päivänä ratsastus tuntuu onnistuvan erityisen hyvin ja seuraavana päivänä mikään ei onnistu? Vaikka hevosillakin on parempia ja huonompia päiviä, uskallan väittää, että ratsastajan ajatukset, asenne ja tunnetila vaikuttavat hevoseen vielä enemmän. Siksi on tärkeää, että ratsastajalla on hyvä mieli, joka auttaa kehoa toimimaan oikein, joka puolestaan helpottaa hevosta rentoutumaan ja josta lopulta syntyy – harmonia?
Hyvä mieli voidaan ymmärtää monella eri tavalla, mutta yksi tärkeimmistä ominaisuuksista lienee henkinen tasapaino. Tämänkään osalta ei pidä tuomita itseään ikuiseksi "luuseriksi". Kysehän on oikeastaan itsensä kuuntelemisesta ja sitä puolestaan voi harjoittaa esim. meditoimalla. Kuten sanonta kuuluu – etsivä löytää. Oletko sinä jo aloittanut hyvän mielen etsinnän?
_____________________________________________________________________
Klassisen Ratsastuksen Seura KlaRa ry | www.klarary.fi | info(at)klarary.fi
